Luulitko, että palkasta ei saa puhua? Palkkapuhe lisää tasa-arvoa

27.2.2020

Palkka on korvausta tehdystä työstä. Sen on oltava kohtuullinen ja kannustava. Mikä tärkeintä, palkan on oltava oikeudenmukainen. Valitettavasti viimeinen kohta ei aina toteudu.

Naisen euro on hieman alle 85 senttiä. Miesvaltaisilla aloilla on korkeammat palkat. Esimerkiksi dippa-insinöörin keskipalkka on 5419 euroa kuukaudessa ja lähihoitajan palkka lisineen noin 2700 euroa. Pätkäduunit, osa-aikaiset pestit ja matalapalkkaiset työt tipahtavat naisen kontille useammin kuin miehen.

Mistä syy moiseen?

Osaavatko miehet vaatia naisia paremmin kohtuullisen korvauksen työstään?

Palkasta kannattaa puhua siksi, että epäkohdat korjaantuisivat. Vaikka palkasta puhuminen voi tuntua vaikealta, se on aiheellista, koska:
– oikeudenmukainen palkka vaikuttaa läpi elämän, sillä eläke määräytyy palkan mukaan

– avoimuus vaikuttaa työilmapiiriin, sitoutumiseen ja suoritukseen

– palkkatasa-arvo motivoi

– tasapuolinen palkka lisää tuottavuutta

– tasapuolinen palkka lisää kilpailukykyä

Tiukat palkkaneuvottelut käydään tällä hetkellä sote-alalla

Palkkapuhe käy kiivaana tällä hetkellä kunta-alan töissä. Tammikuun 14. päivä alkaneissa, Suomen suurimmissa työehtosopimusneuvotteluissa eli kunta-alan työehtosopimusneuvotteluissa puidaan myös sote-alan naisvaltaisen alojen palkkoja ja vaaditaan palkankorotuksia. Sosiaali- ja terveydenhoitoalojen palkansaajaliitot Tehy ja Super tavoittelevat palkkatasa-arvoa.

Hoiva-alan töihin ei päde usein käytetty sanonta: ”täytyy muistaa, että kyse ei ole ihmishengistä.” Sote-alalla toimivan ammattilaisen työpäivässä kyse voi ääritapauksessa olla juuri siitä.

Otetaan muutama fakta ja käsitteen avaus tähän väliin.

Miesalat tarkoittaa sitä, että ammatissa toimivista yli 90 prosenttia on miehiä. Miesvaltaiset alat tarkoittaa sitä, että 70-90 prosenttia ammatissa toimivista on miehiä. Samat selitteet pätevät naisten kohdalla. Tasa-ammatissa naisten ja miesten osuus on 40-60 prosenttia ammatissa toimivista. Naisvaltaisia ammatteja ovat esimerkiksi sairaanhoitajat ja lastentarhanopettajat. Sairaanhoitajan palkka on 3044* euroa, jos palkansaaja on nainen. Jos sairaanhoitajana työskentelee mies, palkka on 3285 euroa. Lyhyellä matematiikalla ero on 241 euroa miesten voitoksi.

Lähihoitaja on naisvaltainen ammatti. Lähihoitajan työstä maksetaan naisille 2734 euroa ja miehille 2668 euroa. Tässäkin tapauksessa sukupuolella on väliä, nyt naisten eduksi 66 euroa.

Sähköasentaja on miesammatti. Sähköasentajana työskentelevä mies ansaitsee palkkaa 3273 euroa. Se on 229 euroa enemmän kuin naisammatin edustajan, sairaanhoitajana työskentelevän naisen palkka. Sähköasentajan pätevyyteen vaadittava koulutustaso on ammatillinen perustutkinto. Sairaanhoitajien tutkinto on kolme ja puolivuotinen korkeakoulututkinto.

Jos leukaperät kiristyivät ja otsa rypistyi tässä kohtaa, kuulut enemmistöön suomalaisista. Useimpien mielestä sairaanhoitajat, lastenhoitajat ja siivoojat ansaitsisivat palkankorotuksen, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksessa, uutisoi YLE tammikuussa 2020.

Tieto työtehtävän vaatimuksista auttaa palkkapuheessa

Vaikka suun avaaminen on vaikeaa etenkin meille suomalaisille, se on tärkeää. Oman arvon tunnistaminen, rohkeus ja ymmärrys siitä, että avoimuus synnyttää hyvää, ovat tärkeät ensiaskeleet palkkojen tasa-arvoistamisessa.

Oikeudenmukaista palkkausta voivat edistää sekä palkansaaja että työnantaja.

Työntekijä pääsee palkkakeskustelun alkuun näillä ennakkovalmisteluilla:
– Palkansaajan kannattaa tuntea alansa palkkatiedot (luottamusmiehet, työehtosopimukset ja tilastot)

– Palkat ja palkkatason voi ottaa puheeksi hienovaraisesti kollegoiden, ystävien ja opiskelukavereiden kanssa

– On tärkeää, että palkansaaja tuntee työnsä vaatimukset eikä tavoitetta pidä unohtaa.

– Työtä ja oman ajan arvoa ei pidä vähätellä, sillä niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan

Vastuu palkka-tasa-arvosta kuuluu viime kädessä työnantajalle. Tasa-arvoisuus, samat pelisäännöt, tasa-arvokartoitus ja palkkakartoitus ovat tekijöitä, joilla palkkauksen tasa-arvoa edistetään työnantajapuolella.

*Palkkaesimerkit on poimittu puhutaanpalkoista.fi-sivustolta. Ne perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon kunnan, valtion ja yksityisen sektorin kokoaikaisten palkansaajien keskiarvopalkkoihin lisineen vuosina 2017 ja 2018.

Lähteet: puhutaanpalkoista.fi

Kansa soisi kunta-alan hoitajille ja siivoojille palkankorotuksen, selviää tuoreesta kyselystä -uutinen. STT. YLE 18.1.2020