Itseohjautuvuus organisaatiossa – vältä nämä sudenkuopat

13.5.2019
KirjoittanutJenni Siikaniva

 

Itseohjautuvuus on ollut kuuma puheenaihe työelämässä lähivuosina ja sen ympärillä on käyty paljon keskustelua liittyen erityisesti peli- ja teknologiayritysten työkulttuuriin. Itseohjautuvuudesta on tullut ihanne – trendijuna, jonka kyytiin kaikki haluavat mukaan. Työpaikat ovatkin pikkuhiljaa alkaneet täyttyä pienyrittäjistä, joista jokainen organisoi omaa tekemistään, jäsentää omaa aikaansa ja tekee itsenäisiä päätöksiä.

Itseohjautuvassa organisaatiossa hierarkiarakenteet puretaan ja esimiehistä tulee palvelijoita, joiden tehtävä on kuunnella, coachata ja voimaannuttaa osaajia. Parhaat tulokset ja yrityksen tyytyväisimmät asiakkaat saadaan sillä, että työntekijät kokevat oman työnsä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Peruslähtökohtana itseohjautuvuudelle on läpinäkyvyys; tiedon tulee olla saatavilla ja sen tulee kuulua kaikille, sillä muuten itsenäisten päätösten tekemisestä tulee mahdotonta.

Itseohjautuvuus kuulostaakin teoriassa hienolta ja modernilta tavalta toimia. Käytännössä itseohjautuvaan työskentelykulttuuriin siirtyminen vie kuitenkin paljon aikaa, eikä toimintatapojen muutos tapahdu hetkessä. Prosessi on pitkä, ja muutoksen pyörteissä on myös monta karikkoa.

Suomessa itseohjautuvuutta ei ole toistaiseksi tieteellisesti tutkittu paljon ja sen haittapuolista puhutaan vähän. Kuitenkin lähiaikoina sen yleistyttyä, sitä on alettu yhdistämään myös negatiivisiin ilmiöihin, kuten työuupumukseen. Vahvassa työn imussa itseohjautuvasti työskentelevän ihmisen saattaakin olla vaikeaa hahmottaa oman jaksamisensa rajoja.

Kun organisaatiota halutaan lähteä siirtämään itseohjautuvampaan suuntaan, on hyvä kysyä miksi näin halutaan tehdä ja minkä asteista itseohjautuvuutta toiminnassa halutaan toteuttaa. Mitä muuta muutoksessa kannattaa huomioida – tässä viiden kohdan muistilista!

1. Selkeytä tulevaisuuden suunta ja päämäärä

Itseohjautuvassa organisaatiossa on tärkeää, että yrityksellä on yhteinen olemassaolon tarkoitus ja suunta mihin halutaan päästä. Missio ja visio, jotka ovat ymmärrettäviä, innostavia ja kaikkien tiedossa. Sillä miten päämäärään tiimitasolla päästään, ei välttämättä ole väliä. Strategian tulee olla tarpeeksi selkeä ja jokaisen organisaatiossa tulee myös tietää mitä strategian toteutuminen hänen kohdallaan tarkoittaa käytännön jokapäiväisessä tekemisessä.

2. Suunnittele viestintä huolellisesti

Viestintä ja sen suunnittelu etukäteen on yksi tärkeimmistä asioista erityisesti muutoksen yhteydessä. Viesti organisaatiossa selkeästi mitä on tarkoitus muuttaa, miksi ja millä aikataululla. Kerro myös mikä on muutoksen toivottu lopputulema eli tavoite mihin muutoksella pyritään. Viestintää suunnitellessa mieti minkälaisia ajatuksia se voi herättää eri vastaanottajissa ja argumentoi viestisi selkeästi pitäen eri kohderyhmät mielessä.

3. Kirkasta roolit

Kaikilla henkilöstön jäsenillä sekä tiimeillä tulisi olla selkeä rooli työpaikalla. On myös hyvä pohtia vastausta kysymykseen: ”Miksi olemme olemassa tässä organisaatiossa?”. Jokaisen osaajan sekä tiimin työnkuvaukset kannattaa dokumentoida mustaa valkoisella. Vaikka rooleilla onkin tapana elää itseohjautuvassa organisaatiossa, kannattaa kuvaukset tehdä vaikka lyhyemmälle aikavälille. Roolien dokumentoinnit on myös hyvä arkistoida niin, että ne ovat koko työyhteisön vapaasti saatavilla, jolloin niihin voidaan aina tarvittaessa palata.

4. Määritä tavoitteet ja mittarit

Kaikilla työyhteisössä tulisi olla tiedossa mihin organisaatio pyrkii, mikä on tavoite, jonka eteen tehdään töitä ja millä onnistumista mitataan. Mitä osaajilta odotetaan ja minkälaisiin tuloksia odotetaan, niin yksilö- kuin tiimitasolla. Myös se mikä on riittävän hyvä työpanos, on hyvä olla selvillä.

5. Huomioi erilaiset ihmiset

Organisaatiossa on usein ihmisiä, joilla on erilainen koulutustausta sekä työhistoria. Toisille työkokemusta on ehtinyt kertyä mittariin jo pidempään ja toiset ovat vasta alussa urapolullaan. Erityisesti uransa alkuvaiheessa olevat kokemattomammat työntekijät saattavat kokea itseohjautuvuuden haastavana. Yksilöiden erilaiset tarpeet ohjaukselle ja tuelle tuleekin huomioida itseohjautuvuuteen siirtymisessä. Eri ihmiset tarvitsevat erilaista tukea sekä tukirakenteita, mentorointia ja coachausta onnistuakseen itseohjautuvuudessa.

Itseohjautuvassa organisaatiossa annetaan työntekijöille perinteistä enemmän valtaa ja vastuuta. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan poista johtamisen tarvetta, vaan muuttaa sen luonnetta. Itseohjautuvuus ei ole yksin ohjautuvuutta, vaan se vaatii esimieheltä läsnäoloa sekä kykyä luoda ja ylläpitää psykologisesti turvallista ilmapiiriä työpaikalla. Esimiehen tärkeä tehtävä onkin nähdä oma roolinsa muiden hyvän työn ja hyvien tulosten mahdollistajana.

Jenni Siikaniva on pitkän linjan viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen sekä perhesivusto Mutsimedian perustaja. Jenni on merkityksellisen työelämän puolestapuhuja, joka on kiinnostunut modernista johtamisesta sekä työnantajamielikuvan ja työntekijäkokemuksen kehittämisestä organisaatioissa.

Tietoja kirjottajasta

Jenni Siikaniva

Jenni Siikaniva on pitkän linjan viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen sekä perhesivusto Mutsimedian perustaja. Jenni on merkityksellisen työelämän puolestapuhuja, joka on kiinnostunut modernista johtamisesta sekä työnantajamielikuvan ja työntekijäkokemuksen kehittämisestä organisaatioissa.

Suosituimmat avainsanat